Koronatestin vastausta odotellessa – kuka maksaa viulut?
Terveydenhuolto on paikoitellen ylikuormittunut koronatestien vuoksi. Testitulosten saaminen voi viivästyä ja koronatestissä käyneitä suositellaankin pysymään kotona vastauksen saamiseen asti. Nämä suositukset ovat johtaneet kysymykseen siitä kuka maksaa tästä odotusajasta? Jääkö se tosiaan työnantajan kontolle?
Kysymys on mielenkiintoinen ja vastaus, noh, se riippuu tilanteesta.
Ensinnäkin on oleellista huomata, että mikäli kunnan tartuntataudeista vastaava lääkäri määrää henkilön karanteeniin, ei työnantajalla ole palkanmaksuvelvollisuutta, vaan karanteeniin määrätyllä henkilöllä on oikeus tartuntatautipäivärahaan kelalta. Sairaanhoidon suositusta siitä, että henkilön tulisi pysyä kotona testitulosten saapumiseen asti, ei puolestaan voida rinnastaa tartuntatautilääkärin määräykseen.
Sairaana odotusaikana?
Työntekijällä on työnsopimuslain nojalla oikeus saada palkkaa yhdeksältä ensimmäiseltä sairastumispäivää seuraavilta sairaspäivältä, edellyttäen työsuhteen jatkuneen yli kuukauden. Mikäli työsuhde on kestänyt alle kuukauden, on palkka 50 % normaalista, yhdeksän ensimmäisen sairaspäivän ajalta. Huomaa, että työehtosopimuksissa voidaan määrätä työsopimuslain sairaslomapalkasta eriävää, ja usein työnantajan työehtoperusteinen palkanmaksuvelvollisuus on pidempi. Sairasloman ajalta maksettava palkka edellyttää työntekijän toteamista työkyvyttömäksi, ja tästä toimitettavan työnantajalle luotettavan selvityksen. Työkyvyttömyys on lopulta aina työnantajan arvioitavissa.
Mikäli työntekijä on sairas odottaessaan koronatestin tuloksia, kyseeseen tulee tavanomainen työkyvyttömyyden arviointi. Tällaisissa tapauksissa voidaan normaalisti edellyttää joko lääkärin- tai sairaanhoidon antamaa lausuntoa, arvioinnin tueksi.
Terveenä odotusaikana?
Työnantajalle haasteita tuo tilanteet, joissa oireetonta työntekijää on kehotettu pysymään kotona kunnes hän saa vastauksen koronatestiin. Mikäli työntekijä voi tehdä töitä etänä, ei ongelmaa ole – hän työskentelee normaalisti palkkaa vastaan. Vaikeamman tilanteen edessä työnantaja on, mikäli työ on luonteeltaan sellaista, jota ei voida suorittaa etänä.
Monet työnantajat ovat ikään kuin pakon edessä, tartunnan pelossa sekä turvallisen työympäristön varmistaakseen, myöntyneet terveidenkin työntekijöiden odotteluun joutilaina kotona. Lähtökohtana on pidettävä, että milloin työnantaja nimenomaan kieltää työntekijöitään tulemasta odotusaikana töihin, tulee työnantajan maksaa työntekijälle normaalia palkkaa odotusajasta, sillä työntekijä on ollut työnantajan tavoitettavissa.
Mutta onko työnantajalla palkanmaksuvelvollisuutta, mikäli työntekijä jää kotiin siitä huolimatta että tartuntariski voitaisiin erityisjärjestelyin eliminoida? Oikeustila on tältä osin epäselvä, mutta lähtökohta on, että kyseessä on palkaton poissaolo, jos työntekijä on oma-aloitteisesti pois töistä.
Mihin tämä johtaa?
Työnantajana sinun tulee olla selvillä todistusten merkityksestä ja niiden eroista. Suositusten, sairaustodistusten ja tartuntatautilääkäreiden kirjoittamien todistusten välillä on nimittäin merkittäviä eroja. Lähtökohtaisesti poissaoloa työstä koronapandemian aikana tulisi tarkastella samalla tavalla kuin muulloinkin. Palkallinen poissaolo edellyttää, että työntekijää pidetään työkyvyttömänä. Työnantajan tulee varmistaa turvallinen työpaikka ja ettei työntekijöiden terveyttä vaaranneta. Kun korona-arjesta näyttää tulevan ”uusi normaali” työnantajien on entistä kovemmin pyrittävä järjestämään erityisjärjestelyitä terveille työntekijöille, joiden ei syystä tai toisesta tulisi työskennellä muiden kanssa työpaikalla.
Hyvän työympäristön varmistamiseksi, erityisjärjestelyjä esimerkiksi riskiryhmään kuuluville kannattaa kehittää yhteistyössä työterveyden kanssa. Onnistuneilla erityisjärjestelyillä voi olla positiivisia taloudellisia vaikutuksia, ihan kaikkien kannalta. Työnantajan työt hoituu ja työntekijät saavat palkkansa.
