Työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus irtisanomistilanteessa

Työnantajan lojaliteettivelvollisuuden merkitys on viime aikoina kasvanut. Lojaliteettivelvollisuus on erityisen merkityksellinen tilanteissa, joissa pitkäaikainen työsuhde uhkaa päättyä. Työnantajan lojaliteetti- ja uudelleensijoitusvelvollisuutta tarkasteltiin hiljattain korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 2024:24. Asiassa käsiteltiin kysymystä työnantajan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuden ulottuvuudesta silloin, kun työntekijä irtisanotaan taloudellisista syistä. Tapaus koski lentokenttätyötä, mutta johtopäätökset ovat yleisiä, joten niitä voidaan soveltaa myös muilla aloilla.

Tausta

Asian taustalla oli tarkoitus sulkea Malmin lentokenttä Helsingissä ja irtisanoa kaikki kentällä työskentelevät lennonjohtajat. Tämä koski myös lennonjohtaja A:ta, joka oli saman vuoden syksynä, mutta ennen työsuhteen päättymistä, hakenut lennonjohtajan työtä Helsinki-Vantaan lentoasemalta. Lennonjohtaja A:ta ei kuitenkaan ollut valittu hakemaansa tehtävään. Työnantaja perusteli päätöstään sillä, että Helsinki-Vantaan lentoaseman lennonjohtajan tehtävään oli muita sopivampia hakijoita. Seuraavana kesänä työnantaja tarjosi A:lle lennonjohtajan työtä Tampereella ja A otti työn vastaan. Lennonjohtaja A oli kuitenkin sitä mieltä, että työnantaja oli rikkonut lojaliteettivelvollisuuttaan ja työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuuttaan. A:n näkemyksen mukaan työnantajan olisi pitänyt tarjota hänelle lennonjohtajan työtä Helsinki-Vantaan lentoasemalla, koska se oli lähempänä hänen kotiaan.

Arviointi

Korkein oikeus katsoi, että työnantajan velvollisuus tarjota työtä ei tarkoita sitä, että työntekijällä olisi oikeus valita kaikkien mahdollisten töiden välillä, joihin työntekijä katsoo kykenevänsä. Jos työnantaja voi tarjota työntekijälle useita erilaisia tälle sopivia töitä, työnantajalla on oikeus valita objektiivisin perustein, mitä työtä hän tarjoaa työntekijälle. Lojaliteettivelvollisuus edellyttää, että työnantaja ottaa huomioon molempien osapuolten edut, mukaan lukien työntekijän etu säilyttää työsuhde muuttumattomin ehdoin. Tässä tapauksessa tuomioistuin katsoi, että työnantajalla oli oikeus valita, mitä työtä se tarjoaa työntekijälle. Lisäksi tuomioistuin totesi, että Tampereella tehtävä työ oli luonteeltaan samankaltaisempaa kuin lennonjohtajan aiempi työ, verrattuna sitä vaativampaan työhön Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Tuomioistuin katsoi, että työnantajalla oli ollut objektiiviset syyt olla tarjoamatta lennonjohtajalle työtä Helsinki-Vantaan lentoasemalla, koska testitulosten perusteella oli ollut syytä epäillä, ettei lennonjohtaja kykenisi suoriutumaan työtehtävästä. Tuomioistuin hyväksyi työnantajan perustelut, joiden mukaan lentoturvallisuuden kannalta oli perusteltua olla palkkaamatta A:ta lennonjohtajaksi Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Työnantajalla oli siten ollut oikeus olla tarjoamatta A:lle lennonjohtajan työtä Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja tarjota hänelle sen sijaan työtä Tampereen vähemmän vilkkaalla lentoasemalla. Etäisyyden Tampereelle ei katsottu olevan niin pitkä, että työmatkat olisi olleet lennonjohtajan kannalta kohtuuttomia.

Testituloksilla ja soveltuvuusarvioinneilla ratkaisevaa merkitystä

Tuomioistuimen johtopäätös antaa viitteitä siitä, että niin kauan kuin työnantaja voi osoittaa asialliset perusteet päätökselleen, sillä on oikeus ohjata uudelleensijoittamisen asianmukaisuutta. Ratkaisevaa ei ole ainoastaan työntekijän oma mielipide ja tahto, vaan kyse on kokonaisarvioinnista, jossa otetaan huomioon myös muita näkökohtia. Tässä tapauksessa ratkaisevaa merkitystä oli työnantajan testituloksilla ja soveltuvuusarvioinneilla, joita ilman työnantajan olisi ollut vaikea perustella, miksi työntekijälle ei tarjottu työtä Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Lopputulokseen lienee vaikuttanut myös se, että työnantaja pystyi myöhemmin tarjoamaan lennonjohtajalle muuta työtä, joka vastasi luonteeltaan paremmin lennonjohtajan aikaisempaa työtä.