Yrityksen johtoon liittyvien riskien hallinta vakuutusten avulla

Yrityksen johtoon liittyvät riskit

Yrityksen toiminta on kytketty moninaisiin riskeihin – liikeriskeihin, vahinkoriskeihin, henkilöriskeihin sekä regulatiivisiin riskeihin.  Riskillä tarkoitetaan uhkaa tai mahdollisuutta tietyn haitallisen tapahtuman sattumisesta ja usein tällä on myös suoria tai välillisiä taloudellisia seurauksia. Riskin toteutumiseen liittyy aina epävarmuutta, eikä varmasti odotettavissa olevaa tapahtumaa siten tulisi kutsua riskiksi, sillä kyseessä on lähinnä tulossa oleva haitallinen tapahtuma. Mikäli odotettavissa olevaan haitalliseen tapahtumaan liittyy riski, riski rajoittuu usein lähinnä vahingon suuruuteen ja toteutumisajankohtaan.

Yrityksen johdon riskit voivat olla moninaisia. Johdon kannalta keskeisin riski on sen vahingonkorvausvelvollisuus, josta säädetään osakeyhtiölain 2006/624 22 kappaleessa. Vahingonkorvausvastuu voi syntyä yhtiötä tai kolmatta kohtaan. Osakeyhtiölain 22 kap. 1 § 1 mom. mukaan hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on aiheuttanut yhtiölle rikkomalla joko tahallaan tai huolimattomuudesta huolellisuusvelvollisuuttaan. Samaisen pykälän 2 mom. mukaan vahingonkorvausvastuu realisoituu myös jos johto tehtävässään rikkoo osakeyhtiölakia tai joko tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo yhtiöjärjestystä. Tällöin korvausvastuu koskee yhtiön lisäksi osakkeenomistajia ja mahdollisia kolmansia osapuolia. Vastuun voi aiheuttaa myös erilaiset yhtiön lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella.

Käytännössä johdon vahingonkorvausvastuun on voinut realisoida esimerkiksi liiketoimintaan nähden liian riskinen liiketoimintapäätös. Huomaa, että ainoastaan se, että päätös aiheuttaa taloudellista haittaa, ei ole vastuun synnyttävä seikka (KKO 2000:69). Päätös synnyttää vastuuta vasta siihen liittyessä esimerkiksi toimivallan ylittämistä ja huolimattomuutta tai liiallista riskinottoa toimintaan nähden. Muita vastuun realisoivia rikkeitä voi olla salassapitorikkeet, oman pääoman vaarantaminen tai osakeantisäännöstön rikkominen.

Yrityksen johtoon voi liittyä myös henkilöriskejä – etenkin jos kyseessä on perheyritys tai toiminta on muuten vahvasti kytketty tiettyihin tiettyihin henkilöihin. Yrityksen johtoon liittyvät henkilöriskit voidaan jakaa liikeriskeihin ja vahinkoriskeihin. Ensimmäiseen ryhmään liittyvät henkilöriskit vaikuttavat myös liiketoimintaan, kun taas myöhemmässä riskit liittyvät henkilövahinkoihin. Liikeriskinä voidaan pitää tilannetta jossa henkilön mukana yrityksestä voi poistua osaamista, kokemusta tai pahimmassa tapauksessa koko liikeidea. Myös kilpailijoille siirtyminen voi olla henkilöriski, kuten myös huono rekrytointi tai henkilön ammattitaidottomuus. Henkilöön liittyviä vahinkoriskejä ovat taas esimerkiksi kuolema, vammautuminen ja pitkäaikainen sairaus.

Yrityksen johtoon liittyy myös muita vakuuttamiskelpoisia riskejä, joista lopussa mainitaan esimerkiksi tietovuodot.

Riskien kartoitus

Riskienhallinnalla pyritään estämään ikävän tapahtuman toteutuminen sekä minimoimaan sellaisten tapahtumien aiheuttamia haittoja. Kaiken riskinhallinnan taustalla tulisi olla yrityksen riskien kartoittaminen ja näiden hallitaan soveltuvien mekanismien tunnistaminen.

On pidettävä mielessä, etteivät vakuutukset itsessään estä mahdollisten riskien toteuttamista, mutta ne vaikuttavat kustannusten ennakoitavuuteen riskien toteutuessa. Vakuutukset ovat kuitenkin vain osa riskienhallintaa, ja monesti tehokas riskienhallinta koostuukin monesta eri osasta, joista vakuutus on yksi.

Vastuuvakuutus

Johdon vastuuvakuutuksella tarkoitetaan vakuutusta, jonka yhtiö voi ottaa johdolle (tai johto voi ottaa itse) sellaisia tilanteita varten, joissa johto toimessaan aiheuttaa joko yhtiölle, sen omistajalle tai ulkopuoliselle henkilölle taloudellista vahinkoa. Johto voi ottaa myös itselleen vastuuvakuutuksen.  Vastuuvakuutusten asema on vahvistunut viime vuosikymmeninä, mikä on ymmärrettävää, sillä vahingonkorvausvastuut voivat monesti olla suuruudeltaan merkittäviä. Lisäksi yhä kansainvälisempi toimintaympäristö johtaa yhä moninaisempiin ja suurempiin riskeihin. Myös mainehaitta on tänä päivänä yhä herkemmässä median ollessa jatkuvasti varpaillaan. Korvattavia vahinkoja voi syntyä myös tietovuotojen, virheellisen kirjanpidon tai muun erityislain perusteella.

Johdon vastuuvakuutusten ehdot sidotaan usein yllämainittuun osakeyhtiölain määritelmään vahingonkorvausvelvollisuudesta, eli korvausta maksetaan vain jos henkilö on vahingonkorvausvelvollinen osakeyhtiölain tai muun erityislain nojalla. Tämä tarkoittaa, että useimmat sopimusperusteiset korvaukset jäävät korvauspiirin ulkopuolelle, vaikka sopimusperusteiset korvaukset ovat mainehaitan kannalta johdolle usein houkuttelevampi vaihtoehto. On siis mahdollista, että osakeyhtiölain mukaisesta vahingonkorvausvastuusta neuvotellaan eikä vastuuvakuutus silloin korvaa mitään. Sen sijaan moni vakuutustentarjoaja auttaa vahinkojen neuvotteluissa ja vakuutus kattaa usein myös selvitys- ja asiamieskulut tilanteissa, joissa henkilön ei todeta olevan vastuussa.   Mikäli johdossa siis havaitaan mahdollisesti vahingonkorvausvelvollisuuden syntyneen, kannattaa johdon olla herkästi yhteydessä vakuutusyhtiöön keskustellakseen siitä, miten asiassa tulisi edetä jottei korvaus jää saamatta muotoseikasta johtuen.

Kannattaa myös huomioida, että etenkin suuromistajien mahdollisuus saada korvausta vakuutuksesta on rajoitettu. Tämä kannattaa huomioida etenkin perheyhtiöissä, joissa omistus monesti on keskitetty muutamalle henkilölle. Korvaukseen oikeutettujen piiri kannattaa muutenkin käydä kunnolla läpi, sillä yhtiölle ja kolmannelle maksettavat korvaukset voivat erota.

Vastuuvakuutuksen korvauspiiri määritellään usein rajoitusehtojen kautta, eikä kuluttajavakuutuksille tyypilliseen tapaan sekä korvattavien kulujen että rajoitusehtojen avulla. Tyypillisiä rajoitusehtoja voivat olla erilaiset veroseuraamukset, immateriaalioikeudelliset loukkaukset sekä työoikeudellisten velvoitteiden rikkominen.

Korvaukset rajoittuvat usein varallisuusvahinkoihin, eli vastuuvakuutuksesta ei korvata henkilövahinkoja. Monissa vakuutuksissa myös rikosvastuu tai tahallisuudesta aiheutetut vahingot on rajattu pois. Myöskään vakuuttamiskelvottomia riskejä, kuten mainehaittaa tai menetettyjä liiketoimintamahdollisuuksia ei voida hallita vakuutusten avulla. Lisäksi vastuuvakuutuksissa on usein maantieteellinen rajaus, joten kansainvälisesti toimivan yrityksen kannattaa harkita vastuuvakuutusturvan täydentämistä ulkomakilla. Jotkut suomalaiset vakuutusyhtiöt tarjoavat tosin myös vastuuvakuutuksia myös kansainvälisille suomalisille yrityksille, mutta tässä kannattaa olla tarkkana ja verrata monen eri toimijan ehtoja ja rajoituksia.

Vastuuvakuutusta hankkiessa on tarkistettava myös, kattaako vakuutus yhtiön mahdolliset tytäryhtiöt vai tuleeko ne  vakuuttaa erikseen. Vakuutusehdot on syytä tarkastaa erityisen huolellisesti myös mahdollisten sulautumis-  tai yhtiön myyntitilanteissa, sillä vastuuvakuutuksen siirtymisestä ei ole oikeuskäytäntöä.

Valittaessa vastuuvakuutusta kannattaa kiinnittää erityistä huomiota vakuutuksen korvauspiiriin, maantieteelliseen rajaukseen, korvausmäärään sekä siihen, voiko vakuutusyhtiö myöhemmin vaatia yritystä muuttamaan toimintaansa vakuutusturvan ylläpitämiseksi.

Vastuuvakuutusta voidaan pitää järkevänä sijoituksena ja monesti johdolta myös edellytetään vastuuvakuutusta. Kuten yllä todettiin, kannattaa kuitenkin pitää mielessä, ettei vastuuvakuutuksesta korvata kaikkea eikä vakuutus sinänsä estä vakuutustapahtuman sattumista. Vastuuvakuutus on kuitenkin oiva työkalu johdon riskienhallinnassa.

Johtoon liittyvien henkilöriskien vakuuttaminen

Kuten yllä todettiin, liittyy johtoon henkilöriskejä, jotka voivat olla sekä liike- että vahinkoriskejä.

Henkilöön liittyviä liikeriskejä pidetään usein vakuuttamiskelvottomina, eikä vakuutuksia esimerkiksi huonon rekrytoinnin tai kilpailijalle siirtymisen varalle ole. Näitä riskejä tuleekin hallita muilla mekanismeilla, kuten panostamalla rekrytointiin ja jatkuvaan kouluttamiseen. Jotkut henkilövakuutukset voivat kuitenkin välillisesti myös hallita myös vakuuttamiskelvottomia riskejä.

Etenkin pienessä yrityksessä johdon henkilöön liittyvät vahinkoriskit ovat samalla myös liikeriskejä ja näitä voidaan hallita vakuutuksin, joskus jopa samalla tuotteella. Moni vakuutusyhtiö tarjoaa henkilövakuutuksia johdolle ja avainhenkilöille. Monesti nämä vakuutukset ovat esimerkiksi yksilöllisiä eläkevakuutuksia tai muun tyyppisiä sijoitusvakuutuksia jotka on ensisijaisesti tarkoitettu palkitsemiseen ja sitouttamiseen, mikä omalta osaltaan tietysti auttaa yritystä hallitsemaan henkilöihin liittyviä liikeriskejä, esimerkiksi kilpailijalle siirtymistä. Nämä vakuutukset ovat muodoltaan ja sisällöltään hyvin erilaisia, joten hankkiessaan tällaista vakuutusta työnantajan tulee tietää oma tarpeensa.

Johdolle ja avainhenkilöille on myös tarjolla erilaisia henkivakuutuksia. Yrityksen on myös mahdollista henkivakuuttaa sen johto ja laittaa yritys edunsaajaksi. Tällöin yritys voi mahdollisen kuolemantapauksen kohdatessa varmistaa, että sillä on varaa hankkia seuraaja.

Joskus myös johdon sairastuminen voi aiheuttaa liikeriskin yhtiölle. Tällaisia riskejä varten työnantaja voi hankkia sairaskuluvakuutuksen, joka turvaa nopean hoitoon pääsyn ja siten myös nopeamman palautumisen. Hankkiessa sairaskuluvakuutusta työnantajan tulee kuitenkin perehtyä tarkasti vakuutuksen korvauspiiriin ja esimerkiksi siihen, onko hoito rajattu tiettyyn hoitopaikkaan.

Johtoon liittyvien muiden riskien vakuuttaminen

Johto voi toiminnallaan aiheuttaa myös muuta vahinkoa yritykselle. Muita vakuutettavia, suoraan tai välillisesti johtoon liittyviä, riskejä ovat esimerkiksi erilaiset tietovuodot. Tosin vakuutukset kattavat ainoastaan osan todellisesta vahingosta ja esimerkiksi liikesalaisuuksien loukkaaminen tai henkilövahingon eivät kuulu tietoturvavakuutuksen korvauspiiriin. Vakuutukselle voi kuitenkin saada turvaa toiminnan keskeytyksestä aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta ja tiedotuskustannuksista. Aiemmin myös hallinnolliset sakot (esim. GDPR-seuraamusmaksut) olivat vakuutettavissa, mutta FIVAn 16.10.2018 antaman ohjeistuksen mukaan hallinnollisten maksun vakuuttaminen ei ole hyväksyttävää. Samaa linjaa noudatetaan myös muualla Euroopassa.

Lopuksi

Kirjoituksessa esitetyt riskit ja näiden hallitsemiseksi mainitut vakuutukset ovat vain poiminta olemassa olevista riskeistä ja niiden hallintamekanismeista. Kuten alussa totesin, eivät vakuutukset estä riskin toteutumista mutta ne voivat auttaa seurausten ennakoimisessa. Toimivat riskienhallintamekanismit edellyttävät aina laajaa riskikartoitusta sekä toimivaa yhteispeliä eri riskienhallintamekanismien kesken.. Yrityksen tulee myös tasaisin väliajoin varmistaa, että sen tunnistamat riskit ja niiden hallintamekanismit ovat ajan tasalla.

Mikäli haluat keskustella yrityksesi riskienhallinnasta, olet tervetullut ottamaan yhteyttä.