Haasteellinen hankinta

Hankintayksikkö oli kyseessä olevan kansallisen hankinnan tarjouspyynnössä edellyttänyt tarjoajilta soveltuvuuden osoittamista RALA-pätevyysraportilla. RALA-pätevyysraportti näyttää esimerkiksi täyttääkö yritys tilaajavastuulain vaatimukset, onko vastuuvakuutuksista huolehdittu, täyttääkö tilinpäätöstiedot lainsäädännön vaatimukset ja selostaa yrityksen osaamista ja kokemusta referenssien perusteella. Kyseinen pätevyysraportti on yksityisoikeudellisen yhdistyksen myöntämä, maksullinen raportti. Tarjouspyynnöstä ei ilmennyt, oliko soveltuvuus mahdollista osoittaa muutoin kuin juuri RALA-pätevyysraportilla.

Valittaja oli suljettu pois tarjouskilpailusta sen perusteella, ettei se ollut esittänyt vaadittua näyttöä pätevyysvaatimusten täyttämisestä. Valittaja esitti, että se on tarjouksessaan osoittanut soveltuvuutensa henkilö- ja yritysreferenssein eikä sitä olisi tullut sulkea pois tarjouskilpailusta. Valittaja esitti lisäksi, että hankintayksikön asettama kielto pätevyyden osoittamisesta muutoin kuin RALA-pätevyyden avulla on hankintalainsäädännön vastainen.

Markkinaoikeus tulkitsi, että hankintayksikkö oli rajannut ”korvaavan näytön” esittämisen mahdollisuuden pois kun se ei ollut erikseen maininnut mahdollisuutta esittää pätevyysraportin sijasta näyttönä jotakin muuta. Markkinaoikeus totesi, ettei pyydettyä näyttöä ole näytetty, joten hankintayksikkö oli voinut sulkea valittajan pois tarjouskilpailusta. Markkinaoikeus salli toisin sanoen hankintayksikön tarjouspyynnössään asettaman vaatimuksen juuri RALA-pätevyyden esittämisestä todeten, ettei kansallisen hankinnan tarjoajilla ole hankintalain perusteella oikeutta esittää korvaavaa näyttöä soveltuvuudestaan, ellei hankintailmoituksessa ole niin ilmoitettu.

Hankintalain 88 § mukaan tarjoajilla on nimenomaan oikeus toimittaa RALA-pätevyysraportin korvaavaa näyttöä teknisestä suorituskyvystään, pätevyydestään ja taloudellisesta tilanteestaan. Tämä säännös kuuluu hankintalain II-osaan, joka koskee vain EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja. Jotkut EU-hankintoja koskevista lainkohdista tulevat viittausten kautta suoraan sovellettavaksi myös kansallisiin hankintoihin. Hankintalain88 § ei kuitenkaan lukeudu niihin, vaan kyseisen säännöksen sisältö on rajattu koskemaan ainoastaan EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja.

Korkein hallinto-oikeus katsoi, toisin kuin markkinaoikeus, että tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä avoimuuden ja suhteellisuuden vaatimukset (hankintalain 3§:stä ilmenevät yleiset hankintaoikeudelliset periaatteet) edellyttivät esillä olleessa kansallisessa hankinnassa, että tarjoaja saisi osoittaa soveltuvuutensa muullakin selvityksellä kuin vain RALA-pätevyydellä. Tarjouspyynnöstä olisi lisäksi kuulunut ilmetä myös mahdollisuus RALA-pätevyysraportin sijasta toimittaa vaihtoehtoinen selvitys, josta mainittua raporttia vastaavat tiedot ilmenisivät. Korkeimman hallinto-oikeuden tulkinta asiassa KHO:2019:145 kielii siten siitä, että hankintalain 88 § soveltuisi sisällöltään yhtälailla kansallisiin hankintoihin siitäkin huolimatta, että sen soveltuvuus on muodollisesti rajattu koskemaan vain EU-hankintoja.

Hankintasopimus oli ratkaisua annettaessa jo allekirjoitettu, milloin ainoa kysymykseen tuleva seuraus oli hyvitysmaksu. Tässä tapauksessa KHO hylkäsi vaatimuksen hyvitysmaksusta, kun riittävällä varmuudella ei voitu todeta, että valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa jos tarjouskilpailu olisi suoritettu virheettömässä menettelyssä.